Piiripäällikkö Arkadianmäeltä

Työstimme viime viikolla internetviestinnän suunnitelmaa eduskuntavaaliehdokkaan vaalikampanjan tueksi. Saimme paljon hyviä asioita nostettua esille ja tuotua osaksi suunnitelmaa. Suunnitelman työstäminen jatkuu vielä, mutta jäin pohtimaan tuon työpajan jälkeen yleisemmin kansanedustajaehdokkaiden tilannetta äänestäjiin nähden ja purin ne tähän julkisesti pähkäiltäväksi.

Vaalikampanja on myyntiä

Äkkiä ei tule mieleen, että kansanedustajan tärkein tehtävä on myyminen. Mutta sitähän se on. Pitää myydä koko eduskuntakauden ajan itseään äänestäjille jotta mandaatti saisi jatkoa. Puhutaan siis asiakkuuksista joita tarvitaan useita tuhansia. Miten varmistaa asiakastyytyväisyys? Entäpä uusi ehdokas? Miten tehdä uusasiakashankintaa niin, että saa taaksensa riittävän määrän kannattajia? Pitää ottaa käyttöön myös markkinoinnin keinot. Käytän äänestäjistä tässä yhteydessä nimitystä asiakas, jotta esittämäni asia varmasti aukeaa kaikille.

Kaikki lähtee asiakasvalinnoista

Asiakasyöttöä tarvitaan tilaisuuksiin joissa myydään ehdokkaan äänestäjilleen tuomat hyödyt. Mutta miten varmistetaan asiakaskunnan laatu niin, että tilaisuuksissa olisi mahdollisimman paljon potentiaalisia äänestäjiä? Vaaliteemoilla ja asioilla joihin kiinnittää äänestäjien huomion kampanjassa rajaa tehokkaasti kohderyhmän. Siksi lienee järkevää valita suositumpaa aihetta kuin marginaalia kiinnostavat teemat.

Sitten pitää löytää samoin ajattelevat “heimolaiset” jotka haluavat muutosta ja ovat valmiita syystä tai toisesta jättämään vanhan ehdokkaansa tai ottamaan ensimmäisen askeleen äänestysurallaan valitsemalla ensimmäisen ehdokkaansa. Millä keinoilla löydetään potentiaaliset asiakkaat tilaisuuteen ja saadaan ne vielä tulemaan sinne? Hyvä kysymys. Oma tukiryhmä sidosryhmineen on tietenkin tärkein. Uskon myös, että kustannustehokkuudessa sosiaalinen media on kova juttu. Ehdokkaan äänestysalueella asuvat Facebook-sivun tykkääjät ja blogia aktiivisesti seuraavat henkilöt ovat ehdotonta ykköspotentiaalia. Kakkosryhmään voisi kuvitella oman puolueen jäsenet sekä nuoret liberaalit äänestäjät jotka vielä hakevat paikkaansa ja katsovat asioita yli puoluerajojen avoimesti. Oman puolueen sisällä toki kilpailu on kovaa, mutta silti oman heimon rakentaminen lähtee samoin asioista ajattelevien ja samoja arvoja kannattavien kohtaamisesta. Tavoittaisiko Facebook-mainonnalla kohderyhmään sopivia äänestäjiä? Hyvinkin, voihan mainoksen julkaista esim. maantieteellisesti ja ikäryhmittäin rajatulle naamakirjan käyttäjille.

Asiakashyödyt

Miksi menen vaaliuurnalle? Haluan vaikuttaa omalta osaltani tämän yhteiskunnan toimintaan, eikö? Samoin ajatteleva ja samoja arvoja kannattava ehdokas tukee todennäköisesti omia intressejäni ja tuo hyötyä. Eli ehdokkaalle on tärkeää määritellä mitä hyötyjä hän tuo edustajana omille äänestäjilleen. Niiden julkituominen viestinnässä antaa kuulijoille mahdollisuuden samaistua. Myös puheissa, mainonnassa, blogikirjoituksissa ja Facebookissa listatut “teesit” joita ajaa ja joihin kiinnittää huomiota kansanedustajana vetoaa omaan “heimoon” ja niissä myös hyötyjen vastanottaminen on lukijalla helppoa. Mutta asiakashyödyt pitää siis ehdokkaankin tiedostaa.

Tarvekartoitus ja ratkaisunesittely

Suuren ryhmän tarpeiden kartoittaminen ei tapahdu samalla metodilla kuin esimerkiksi b2b asiantuntijamyynnissä. Itseasiassa tarpeet tiedostetaan siinä vaiheessa, kun henkilö asettuu ehdolle ja miettii miksi minut valittaisiin kansanedustajaksi. Tällöin kartoitetaan äänestäjien tarpeita ja kiinnostuksen kohteita sekä mietitään mihin tarvitaan ratkaisua jota muut ehdokkaat eivät tuo tai tuovat, mutta eri tavalla kuin minä.  Eli pitääkö tuoda enemmän kuin muut? Kyllä.

Koko aktiivinen kampanjointi on ratkaisun esittelyä. Äänestäjille tuodaan esille miten ratkaisen kansanedustajana heidän tarpeensa ja haasteensa. Ja se, joka tässä onnistuu viestinnällisesti, on vahvoilla kilpailussa edustajapaikoista.

Ostopäätös

Missä kohdassa äänestäjä tekee ostopäätöksen? Toisilla on autokaupassa selvää, että samalla merkillä ja mallilla mennään vuodesta toiseen eli puhutaan merkkiuskollisuudesta. Samaa voidaan vamasti todeta myös vaaleissa. Itseasiassa näissä kahdessa on hyvin paljon kyse kulutustottumuksista:
- Ajanko omalla vai julkisella – Uskonko kansanedustukseen vai anarkiaan?
- Merkkiuskollisuus – Puolueuskollisuus
- Malliuskollisuus – Ehdokasuskollisuus

Eli päätös on voitu tehdä jo vuosia aiemmin. Tai sitten ei.

No hyvä. Puolueensa valinneet pallottelevat ehdokkaita ja pyrkivät arvottamaan ne asiakashyötyjen kautta. Mutta kaikki eivät uskalla vaihtaa vaikka mieli tekisi, miksi? Turvallisuuden tunne on ihmisen perustarpeista tärkeimpiä. Sitä pitää lisätä mikäli haluaa äänestäjän vaihtavan ehdokasta saati sitten koko puoluetta. Toisaalta miten lisätä niiden ei puolueuskollisten turvallisuuden tunnetta? Tämä ryhmä tekee ostopäätöksen varmasti lähempänä h-hetkeä kuin uskolliset äänestäjät. Mutta miten ehdokas voi auttaa ostopäätöksessä? Ehdottamalla kauppaa tyyliin “Tee päätös nyt!” voisi kuulostaa siltä.

Aikatauluhaaste?

Vaalityö sijoittuu vaalien väliin, se alkaa edellisten vaalien päätyttyä ja loppuu seuraaviin vaaleihin. Silti suurin osa ulkoisesta viestinnästä, pl. suhdetoiminta, puristetaan viimeisen kuukauden tai kahden aikana. Toki moni ehdokas – eritoten kansanedustajana jo toimivat – tekevät aktiivista viestintää omalle “kannattajajoukolle” ja varmistavat näin sitoutumista. Jotenkin jäin aiemmin puhumassani työpajassa kuitenkin pohtimaan sitä kampanjan viimeisen kuukauden ja sitä edeltävän ajan suhdetta toisiinsa. Vaaleja edeltävän kuukauden ajan tietoa tulvii äänestäjille ähkyksi asti ja oikean ehdokkaan päättäminen vaatii työtä. Pitäisikö tätä kuitenkin auttaa jo ennen loppusuoraa, koska silloin kaikki kilpailee potentiaalisten äänestäjien huomiosta. Jos rynnistyksen aloittaisikin jo kolme-neljä kuukautta etukäteen ja pitäisi kiinni tiukasti tahdista pidemmän aikaa. Saisiko sillä enemmän huomiota, sitoutumista ja siten kilpailuetua?

Kolmen kuukauden päästä päätetään jälleen ketkä jatkaa kansan mandaatilla tämän valtion asioiden päättämisestä ja kilpailu on kovaa. Joten voin toivottaa vain onnea ja menestystä kullekin ehdokkaalle. Ja tietenkin hyviä kauppoja!

Myy kysymyksillä, älä vastauksilla

Hyvä myyjä kuuntelee?
“Myyjän tärkein taito on kuunteleminen”, sanotaan koulutuksissa, valmennuksissa, oppaissa ja muissa myynnin ohjeita jakavissa “foorumeissa”. Niinhän se tavallaan on. Mutta hyvä kuuntelijakaan ei pysty myymään, jos asiakas ei puhu. Eli kommunikointia pitää olla. Siksi väitänkin, että myyjän tärkein taito on kysymysten asettelu. Eikö? Perustelen tätä sillä, että oikein asetetut kysymykset “pakottavat” asiakkaan keskustelemaan ja kertomaan myyjälle olennaiset tiedot oikean ratkaisun löytämiseksi sekä vastaväitteiden minimoimiseksi. Kuuntelu on myyjälle erittäin tärkeä taito, mutta onko se tärkein?

Mitä ja miten?
Mitä tarkoittaa kysymysten asettelu? Miten pitäisi kysyä jotta asiakas aidosti kertoo tarpeensa? Ihminen on luonnostaan epäileväinen kaikkea uutta kohtaan ja haluaa tietoa ostopäätöksen tueksi – varsinkin b-to-b -kaupassa.

Siksi on tärkeää herättää kiinnostus ja auttaa asiakas oivaltamaan.

Puhutaan Mitä- ja Miksi -kysymyksistä. Mitä kysymyksillä pyritään kartoittamaan tämän hetken tilannetta esim. käytössä olevan nykyisen ratkaisun osalta, mitä ratkaisua on jo miettinyt, tarpeet, määrät jne. Eli päästään kiinni enemmänkin siihen mitä asiakas tarvitsee. Miksi -kysymyksillä pyritäään auttamaan asiakasta oivaltamaan tulevan tarjoamamme ratkaisun merkitystä. Eli laitetaan asiakas miettimään jo etukäteen miksi hän ostaisi tuotteen/palvelun ja miksi olemme kumppanina kilpailijaa parempi. Parhaimmillaan asiakas kyselee meiltä ratkaisua läpi käydessämme jo asioita jotka kertovat, että asiakas on itse oppinut jotain uutta ja on jo soveltamassa mielessään ratkaisuamme heidän käyttöönsä. Näin pääsemme nopeasti eteenpäin kohti sopimusta ja toimitusta. Tarjouskin mahdollisesti tehdään, mutta lähinnä varmistamaan puhumamme asiat virallisiksi.

Eli summa summarun: Kuuntelemisen taito on kullanarvoinen myynnissä, mutta kysymisen taito vähintään yhtä tärkeä. Ja tästä olisi kiva kuulla mielipiteitä.

Minkä asiakas kokee ahdisteluksi?

Myynnin parissa huomaa itse olevansa välillä sen verran syvällä asiassa ettei aina näe metsää puilta esimerkiksi ottaessani yhteyttä uusiin asiakkaisiin. Kuinka usein voin olla yhteydessä yritykseen jonka haluaisin asiakkaakseni, mutta jolle asiani ei ole ajankohtainen? Toisaalta: Onko soveliasta soittaa sähköpostin perään vain varmistaakseni, että se on tullut perille? Entä miten asiakas suhtautuu, jos tarjoudun soittamaan uudelleen ensi viikolla?

Muunmuassa näitä asioita jäin miettimään, koska toimin puhelimessa paljon ja myyn itseäni niinkuin kunnon yrittäjän täytyykin. Minua vaan ei koskaan ole lähestynyt sama myyjä kahdesti; en ainakaan muista. Toisaalta en ole kovin seksikäs kohderyhmäkään: yhden miehen markkinoinnin ja myynnin konsulttiyritys omassa kotitoimistossa kasvukeskuksen ulkopuolella. Eli yhdellä soitolla saa selville viiden vuoden skenaarion eikä tarvitse pommittaa. Suoraan ei puhelimessa ole kielletty soittamasta, mutta usein itsestä tuntuu ettei yritysten tilanteet kovin usein muutu ja soitto pari-kolme kertaa vuoden aikana riittää – asiasta ja asiakkaasta riippuen.

Integroitu markkinointiviestintä osa X

Integroinnilla etua

Markkinointiviestinnän suunnitelmaa tehdessä on paikallaan miettiä strategisessa mielessä myös sitä, mikä on se tapa jolla potentiaalinen asiakaskunta tavoitetaan. Tässä yhteydessä tarkoitetaan tällä lähinnä niitä keinoja joilla asiakkaat saadaan toimimaan aktiivisesti. B-to-B -myynnissä lehti- tai radiomainonta ei välttämättä näin ollen toimi parhaiten tai ainakaan ole panos/tuotto -mielessä sopivimpia ratkaisuja, kun taas b-to-c -kaupankäynnissä niillä on helppo tavoittaa isoja massoja ohjata kivijalka myymälään.

B-to-B -myynnissä yleensä ottaen keinot ovat erilaiset kuin B-to-C -kaupankäynnissä. On tärkeää miettiä yksi keihäänkärki jolla edetään sekä ne toimenpiteet jotka tehokkaimmin tukevat valittua tietä. Koska koko markkinoinnin tehtävänä on madaltaa myynnin kustannuksia, kannattaa keihäänkärjeksi valita keino, joka pitää aktiivisena niin asiakkaan kuin oman asiakastoiminnan. Kun luottamus yritykseen sekä tuotteen ja palvelun tunnettuus paranevat, on myyntikin helpompaa ja siihen suhteessa käytettävä aika vähenee ja näin voidaan tavoittaa entistä enemmän uusia asiakkaita.

Esimerkkinä B-to-B -myynnistä voidaan pitää henkilökohtaista myyntityötä, joka monesti on kallein, mutta myös tehokkain tapa saada uusia asiakkaita. Sitä voidaan tehostaa tukemalla sitä niin internetmarkkinoinnin eri osa-alueilla kuin puhelinmarkkinoinnilla, josta kyseseen tullee lähinnä kartoitukset ja buukkaus. Tässä tapauksessa yrityksen kotisivujen ja sähköpostin valjastaminen tukemaan myyntiä on ensiarvoisen tärkeää tehokkaan toimintatavan saamiseksi osaksi yrityksen myyntiä.

B-to-C -myynnissä esimerkkinän voidaan pitää sähköistä markkinointiviestintää. Verkkokaupalla sekä sosiaalisen median eri välineillä voidaan yrityksen tunnettuutta sekä tavoitettavuutta parantaa ratkaisevasti potentiaalisten kuluttaja-asiakkaiden ollessa netissä. Verkkokauppaan voidaan kävijöitä ohjata niin Facebookin fanisivujen kuin Twitterin avulla. Samalla myyntiä voidaan ryydittää kustannustehokkaasti Google Adwords ja Facebook -mainoskampanjoilla.

Markkinointiviestinnän 5 teesiä

Miten yritykset suhtautuvat markkinointiin? Miten asiakas koetaan; mahdollisuus vai väline jolla mahdollistaa jotain muuta? Miten toimia asiakaspinnassa? Mikä on yrityksen sisältä löytyvä kilpailuetu? Alla viisi teesiä naulattuna!

1) Jokaisella yrityksellä on markkinointia

Jos joku väittää ettei heidän yritys tee markkinointia, on paikallaan kysyä onko yrityksellä toimintaa. Jokainen toimiva yritys tekee markkinointia tietoisesti tai tiedostamatta. Perusteluna sanottakoon, että kaikki mitä yritys tekee, näkyy tavalla tai toisella ulospäin ja se mikä näkyy asiakkaille ja muille sidosryhmille on markkinointia.

2) Vain aktiivisella toiminnalla tehdään todellisia tuloksia

Sanotaan, että odottavan aika on pitkä. Ja se on. Siksi kaikki toimet jotka edistävät yrityksen myyntiä ovat tervetulleita nopeuttamaan asiakkaiden kohtaamista sekä sitä kautta asiakkaiden kokemuksia yrityksestä tai sen tuotteista/palveluista. Ja mitä paremmin onnistumme kohtaamisessa, sitä herkemmin asiakas ostopäätöksen tekee. Passiivisella toiminnalla emme tätä etua saa.

3) Tyrkyttämisen aika on ohi – asiakas tekee valinnat

Nyt viimeistään on yritysten hyvä herätä siihen, että itsensä tykö tekeminen liian aktiivisella tai jopa aggressiivisellä tavalla rikkoo enemmän kuin rakentaa. Tämän takia perinteinen myynti on muuttumassa ja asiakkaiden hankintaan tarvitaan “pehmeitä” keinoja.

4) Yrityksen henkilöstö on sen voimavara

Se johtaja, joka ohittaa yrityksen oman henkilöstön äänen niin markkinoinnin suunnittelussa, asiakaspalvelussa kuin tuotekehityksessä, menettää myös merkittävän kilpailuedun. Koska henkilöstö on jatkuvassa kontaktissa em. osa-alueisiin, on sillä myös annettavaa siihen enemmän kuin sillä johtajalla, joka tekee itseänäisesti päätökset kuulematta muita.

5) Uudistamalla viestintää tehostaa toimintaa

Kun yritys pysähtyy miettimään viestintäänsä sekä kyseenalaistaa omaa toimintatapaansa ja -mallia terveellä tasolla, luo se myös uusia tapoja toimia ja harva yritys lisää omaa työtaakkaansa uutta keksiessään vaan päinvastoin. Mutta yritys, joka tahkoaa vuodesta toiseen samoilla kuvioilla, ei tehosta toimintaansa – ainakaan merkittävästi.

Integroitu markkinointiviestintä osa VIII

Rahalla saa ja Bemarilla pääsee
Kun yritys haluaa varmistaa jakamansa viestin sisällön kohdeasiakkaille lienee järkevintä ottaa raha käyttöön. Maksettu mainonta on varmemmin sitä mitä yritys haluaa kertoa kuin “ilmainen” näkyminen. Eikä mainonta edelleenkään ole huono tapa vaikuttaa mielikuviin tai kertoa mitä yritys tarjoaa asiakkailleen ja miksi. Toki enemmän ja enemmän mainonnan arvo on laskusuunnassa uusien tapojen tehdessä tilaa, mutta varsinkin kuluttajamarkkinoilla on kuitenkin edelleen perusteltua hyödyntää myös maksullista mainontaa.

Oikea kanava
Niin sanotut perinteiset mediat (lehti, radio ja televisio) edustavat enemmän ja enemmän massamarkkinoinnin välineitä joissa kohdentamiseen pyritään löytämään oikeita keinoja halutun ison asiakasmassan tavoittamiseksi. Ehkä tärkein tekijä on oikean median tai mediamixin löytäminen jotta kontaktihinta pysyy hanskassa. Tänä päivänä medianäkyvyyden kalliuden takia useassa mediassa näkyminen ja kuuluminen saman kampanjan osalta keskittyy entistä enemmän isojen talojen toimintatapaan ja pienet kaupat sekä liikkeet keskittävät mainontansa muutamaan mediaan ja niitäkin monesti käytetään tyyliin yksi media per kampanja. Yleenäsottaen kaikkein tärkeintä on löytää se yksi media, jolla tavoittaa oikea asiakasryhmä hyvillä tuloksilla. Tätä voidaan sitten tukea toisella medialla.

Mainonta b-to-b -kaupankäynnissä
Yritykset tavoittelevat yritysasiakkaidensa huomiota yhä enenevissä määrin muilla keinoilla kuin mainostamalla kustannustehokkuuden takia. Siksi monesti mainostus keskitetäänkin ammatti- ja erikoislehtiin. Ja se on tietenkin kannattavaa kohdeyleisön ollessa juuri sitä oikeaa asiakaspotentiaalia. Sinänsä voidaan todeta, että  mitä pienempi yritys, sitä pienemmät mahdollisuudet ovat näkymiselle näissäkään medioissa. Netti ajaa ohi, hitaasti ja varmasti eikä mainonta korvaa henkilökohtaisen toiminnan merkitystä tehtäessä asiakasvalintoja.

Miksi mainostaa?
Lienee hyvä kysyä, että mikä on se tekijä, mikä laittaa yritykset kuitenkin mainostamaan vaikka se on kallista? Mainostaminen on passiivinen tapa viestiä jolloin lukija tai kuulija päättää ottaako viestin vastaan ja toisaalta päättää myös tekeekö annetun viestin pohjalta jatkotoimia. Tämä koetaan varmasti miellyttävämmäksi tavaksi kuin häiritseminen (vrt. puhelinmyynti, sähköpostimarkkinointi jne.). Toki se on “vapaaehtoisuuden” takia myös tehotonta ja siksi vähemmän muodissa eritoten b-to-b -puolella. Mutta: Kuluttajamainonta on oikeastaan ainoa tapa tavoittaa isot massat ja saada ihmisiä liikkeeseen ostamaan. Koska kohdennettu suoramainonta on rajattua kuluttajasektorilla, on mainonta tällöin “se miellyttävämpi” tapa toimia. Ja onnistuessaan mainonta on kontaktihinnaltaan edullisin tapa toimia.

Integroitu markkinointiviestintä osa V

Mitä asiakas arvostaa?
Myynnin merkitys kasvaa tutkimusten mukaan. Hyvä! Meille suomalaisille myynti on aina ollut hieman haasteellinen osa-alue monestakin syystä: Kulttuuri ei ole ollut suotuisa vieraiden ihmisten kohtaamiseen luontevasti ja olemme tottuneet enemmän keksimään ja kehittämään tuotteita kuin ratkomaan asiakkaiden aitoja ongelmia ja tuomaan niihin oikeita ratkaisuja. Mutta yhtä kaikki, nyt on myynnin merkitys nousussa ja pientenkin yritysten jalkauduttava. Näin se vain on. Mutta myynnissä varmasti auttaa se, että tietää mitä asiakas odottaa ja arvostaa. Tässä muutama seikka jotka on hyvä ottaa itse kunkin huomioon asiakastoiminnassa.

1) Pelkkä hinta ei aina ratkaise
- Tavarantoimittajaa valittaessa paino on enemmän hinta/laatu-suhteessa eli hieman enemmänkin maksetaan laadukkaasta tavarasta
2) Kustannussäästöt kiinnostaa
- Päättäjä miettii sitä paljonko hän säästää pitkällä aikavälillä rahaa hankkiessaan tuotteen tai palvelun
3) Myyjän tärkein ominaisuus on luottamus
- Lupausten pitäminen on myyjän valtti
4) Asiantuntijuus, ratkaisukeskeisyys
- Myyjän osaaminen sekä oikeiden ratkaisuiden tarjoaminen asiakkaalle on arvossaan
5) Kuuntele
- Myyjän kyky kuunnella on nosteessa

Tehokkaammin uusia asiakkaita

Monella pienellä yrityksellä on vielä varsin vähättelevä asenne internetin hyödyntämiseen vaikka tuo tekninen kokonaisuus on jo päässyt teini-iästä lähemmäs keski-ikää. Eritoten teollisuudessa suositaan “vanhaa mediaa” eikä uusien keinojen etsimiseen käytetä energiaa ainakaan liikaa.

Näinä taantuman aikoina voisi olla yrityksillä paremmin resursseja suunnitella ja kehittää uusia tapoja löytää potentiaalisia asiakkaita. Ja mikä hienointa: em. uudet keinot eivät aina tarkoita kallista ja aikaa vievää teknistä projektia vaan puhutaan enemmän ajattelutavan ja asenteen uudistamisesta. Koska tiedon tuottamisen ja käyttämisen tavat muuttuvat kokoajan, on yritysten viestinnän roolikin muuttumassa. Jos ennen kaikki tieto ja materiaali oli rahanarvoista kauppatavaraa, niin tänäpäivänä sisältöä tuotetaan monipuolisesti internetin eri sivustoille vapaasti käytettäväksi. No mitä järkeä yrityksen olisi jakaa tietoa ilmaiseksi? Käännetäänpä asia näin päin: Eräässä valmennuksessa eräs osallistuja totesi, että he pitävät paljon erityyppisiä maksuttomia seminaareja ja tietoiskuja asiakkailleen.
- Missä on ansaintalogiikka, joku kysyi
- Kun kerromme miten esimerkiksi internetsivuja voi tehokkaasti markkinoida, aloittaa asiakas itse toteuttamaan sitä ja toteaakin heti alussa ettei onnistu itseltä joten seuraavaksi soitetaankin sille asiantuntijalle, joka näitä niksejä oli kertonut ja näin töitä tulee lisää.

Eli tänäpäivänä tiedon panttaaminen ei ole bisnes vaan sen oikea jakaminen muiden käytettäväksi. Ja näin on palvelualalla varsinkin jossa myydään monesti asiantuntijuutta. Toki sama pätee muuallakin missä ammattitaito ja asiantuntijan rooli korostuu myynnissä.

Ruokaa tiedonnälkään

Yksi erittäin helppo keino tehostaa asiakashankintaa on kotisivujen valjastaminen tähän tarkoitukseen. Sen sijaan, että jaetaan pelkästään informaatiota, annetaan sivuille tehtäväksi aktivoida vierailijoita ottamaan yhteyttä ja pyritään kahdensuuntaiseen viestintää eli vuorovaikutukseen. Ja mikä parasta, jos sivuilla kävijät antavat tietoja itsestään niin suodatetaan niistä potentiaalisimmat kontaktoitaviksi. Myös kotisivujen kävijäseurantaa voitaisiin monissa yrityksissä kehittää antamaan monipuolisemmin informaatiota koko organisaatiolle. Myyntipäällikköä kiinnostaa enemmän buukkauslista ja potentiaaliset sivustolla vierailijat, kun tuotepäällikkö haluaa oman tuoteryhmänsä kävijäprofiileista ja käyttäytymisestä tietoa. Markkinoinnin suunnittelija haluaa sivujen käytöstä tietoa kehittämistä varten, kun taas yrityksen johtoa kiinnostaa havainnoida mittareita eri toimenpiteiden tuloksista jotta rahalliset panostukset menevät oikeisiin kohteisiin. Eli hyvin erilaisia rooleja ja tarpeita yrityksissä on ja tässä oli vain muutama esimerkki. Mutta tätä kaikkea tietoa voimme saada sivujen liikenteestä.

Miksi sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää?

Itselle tulee ensimmäisenä mieleen löydettävyys. Koska Google -hakukone tykkää myös erilaisista blogipalveluista (Twitter, Facebook, WorldPress jne.), on niissä hyvä näkyä. Mutta tässä piilee myös vaara: Kun yritys on vähän siellä ja vähän täällä ja tuollakin hieman, kääntyy löydettävyys itseään vastaan. Kuten toimitilojen osalta, myös netin kanssa kannattaa muistaa, että ollaan laadukkaasti siellä missä ollaan. Jos asiakas löytää esimerkiksi yrityksen Facebook -sivuston jolla ei ole mitään varsinaista sisältöä, on mielikuva erilainen kuin jos hän saa aktiivista toimintaa ja kiinnostavuutta pursuavan sivun eteensä. Yhtälailla Twitterissä on hyvä olla ja kehittää siitä toimintatapa, joka tuottaa laadukasta sisältöä, rakentaa verkostoa etc. Näin löydettävyys paranee ja yritykselle syntyy samalla uusi toimintatapa viestintään. Mutta avainsana on siis laadukkuus.

Kaikenkaikkiaan internetin kautta voidaan tavoittaa uusia potentiaalisia asiakkaita paljonkin. Kyse on enemmän toimintatavasta jonka kehittäminen vaatii hyvän suunnitelman ja aikaa, mutta tuottaa myöskin toimiessaan ja säästää yrityksen budjetista pitkän sentin.