Markkinointiviestinnän 5 teesiä

Miten yritykset suhtautuvat markkinointiin? Miten asiakas koetaan; mahdollisuus vai väline jolla mahdollistaa jotain muuta? Miten toimia asiakaspinnassa? Mikä on yrityksen sisältä löytyvä kilpailuetu? Alla viisi teesiä naulattuna!

1) Jokaisella yrityksellä on markkinointia

Jos joku väittää ettei heidän yritys tee markkinointia, on paikallaan kysyä onko yrityksellä toimintaa. Jokainen toimiva yritys tekee markkinointia tietoisesti tai tiedostamatta. Perusteluna sanottakoon, että kaikki mitä yritys tekee, näkyy tavalla tai toisella ulospäin ja se mikä näkyy asiakkaille ja muille sidosryhmille on markkinointia.

2) Vain aktiivisella toiminnalla tehdään todellisia tuloksia

Sanotaan, että odottavan aika on pitkä. Ja se on. Siksi kaikki toimet jotka edistävät yrityksen myyntiä ovat tervetulleita nopeuttamaan asiakkaiden kohtaamista sekä sitä kautta asiakkaiden kokemuksia yrityksestä tai sen tuotteista/palveluista. Ja mitä paremmin onnistumme kohtaamisessa, sitä herkemmin asiakas ostopäätöksen tekee. Passiivisella toiminnalla emme tätä etua saa.

3) Tyrkyttämisen aika on ohi – asiakas tekee valinnat

Nyt viimeistään on yritysten hyvä herätä siihen, että itsensä tykö tekeminen liian aktiivisella tai jopa aggressiivisellä tavalla rikkoo enemmän kuin rakentaa. Tämän takia perinteinen myynti on muuttumassa ja asiakkaiden hankintaan tarvitaan “pehmeitä” keinoja.

4) Yrityksen henkilöstö on sen voimavara

Se johtaja, joka ohittaa yrityksen oman henkilöstön äänen niin markkinoinnin suunnittelussa, asiakaspalvelussa kuin tuotekehityksessä, menettää myös merkittävän kilpailuedun. Koska henkilöstö on jatkuvassa kontaktissa em. osa-alueisiin, on sillä myös annettavaa siihen enemmän kuin sillä johtajalla, joka tekee itseänäisesti päätökset kuulematta muita.

5) Uudistamalla viestintää tehostaa toimintaa

Kun yritys pysähtyy miettimään viestintäänsä sekä kyseenalaistaa omaa toimintatapaansa ja -mallia terveellä tasolla, luo se myös uusia tapoja toimia ja harva yritys lisää omaa työtaakkaansa uutta keksiessään vaan päinvastoin. Mutta yritys, joka tahkoaa vuodesta toiseen samoilla kuvioilla, ei tehosta toimintaansa – ainakaan merkittävästi.

Sosiaalisen median hyödyntäminen

Mikä on sosiaalinen media?
Yleensä sosiaalisella medialla tarkoitetaan Facebookia, LinkedIniä, Twitteriä sekä muita vastaavia yhteisö- ja blogipalveluja, mutta tosiasiassa lienee paikallaan miettiä sanan “sosiaalinen” merkitystä. Sanahan sisältää vuorovaikutuksen, kahden tai useamman ihmisen tai yhteisön keskinäistä toimintaa. Ehkä kommunikointi olisi teon sanana paras tässä. Eli sosiaalinen media on muutakin kuin nämä alussa mainitsemani yhteisöpalvelut. Ja tämä vuorostaan tarkoittaa sitä, että myös yrityksen sisäisessä viestinnässä käytettävät työkalut ovat sosiaalisia medioita mikäli niissä tapahtuu kahdensuuntaista viestintää. Mielenkiintoista, koska tämä avaa näköalan aivan erilaiseen maailmaan.

Miten hyödyntää SoMe’a?
Jo nyt ovat yrityksissäkäytössä intranet- ja extranet -ympäristöt jotka sinänsä ovat jo sosiaalisia medioita mikäli kriteerinä käytetään tuota aiemmin esittämääni määritelmää. Sosiaalinen media (SoMe) on mielestäni eräänlainen muotisana, joka varmasti hiipuu käytöstä pikkuhiljaa jahka internetin uudet mahdollisuudet arkipäiväistyvät ja sen laajempi hyödynnettävyys tulee yrityksille ja henkilöille osaksi normaalia toimintaa.

Tällöin käytössä korostunevat enemmän sanat Yhteisöpalvelu, Blogipalvelu, Wikipalvelu ja vaikkapa videojakelupalvelu, koska ihmisetkin haluavat tarkemmin eritellä käyttämiänsä ympäristöjä ja palveluja.

Mutta miten voidaan näitä SoMe’n edustajia hyödyntää pienessä yrityksessä? Isot yritykset ovat jo pitkään käyttäneet mm. tuotekehityksessä, asiakaspalvelussa, sisäisessä tiedonkulussa ja sidosryhmäviestinnässä erilaisia ympäristöjä. Aika rupeaa olemaan kypsä myös pienemmillekin toimijoille hyödyntää näitä teknisesti kehittyneitä työkaluja joiden käyttäminen on monessa tapauksessa ilmaista. Enemmän kyse on tarpeiden tiedostamisesta. Tässä muutamia keräämiäni kriteereitä jotka vaikuttavat SoMe’n hyödyntämiseen:
- Tarkoitus (koulutus, asiakaspalvelu, tuotekehitys, markkinointiviestintä jne.)
- Toimijat (ulkoinen, sisäinen, sidosryhmä yms.)
- Tiedon muoto (teksti, dokumentti, kuva jne.)
- Resurssit (raha, työpanos)

Kriteereitä on varmasti paljon enemmän, mutta näiden pohjalta voi jo tehdä suunnitelmat siitä mihin tarpeeseen SoMe’a yrityksesä käytetään ja tämän jälkeen onkin sitten valinnan paikka. Eli mitä ympäristöjä valjastetaan käyttöön ja missä määrin. Olennaista on muistaa, että tarkoitus on tehostaa toimintoja ei tuottaa lisää ylimääräistä vaivaa. Näin ollen turha ahnehtiminen ja “heti kaikki kerralla kuntoon” -asenne on syytä jättää pois ja keskittyä pala-palalta kehittämään toimintaa.
Sosiaalista mediaa voidaan käyttää esimerkiksi:
- Asiakaspalvelussa: Asiakkaat vastaavat toistensa kysymyksiin nettisivujen asiakaspalvelun keskusteluosiossa, asiakaspalveluhenkilöstö tukee ja seuraa keskustelua
- Markkinointiviestinnässä: Facebook -fanisivu, Twitterissä asiantuntijuuskeskustelua, blogisivustolla asiantuntijatiedon jakamista kiinnostuneille jne.
- Sisäisessä viestinnässä: Esim. Sharepoint-ympäristö asiakaspalvelun, markkioinnin, tuotekehityksen ja hallinnon yhteensitomiseksi ja viestinnän tehostamiseksi
- Koulutus ja ohjeistus: Wiki -sivustot tietojen reaaliaikaiseen jakamiseen, muokkaamiseen sekä kommentointiin
- Verkosto- ja projektitoiminta: Osaajien verkostoituminen ja yhteistyössä toteutettavien projektien hallinta (Ning, Qaiku)
Tässä vain muutamia mahdollisuuksia, mutta näistäkin on jo paljon apua oikein toteutettuna.