Sosiaalinen media markkinoinnissa

Joskus kuulin väitteen ettei sosisaaliseen mediaan kuulu markkinointi. Eikä se kovin vahvasti kuulukaan siinä muodossa jona monet asian mieltään, mutta tällöin mielestäni puhutaankin enemmän mainostamisesta (= tyrkyttäminen). Silti haluan uskoa, että jokainen yritys, joka toimii sosiaalisessa mediassa, markkinoi. Itseasiassa kyseessä taitaa olla enemmän markkinointiviestintä jolla pyritään loppuviimen vaikuttamaan yrityksen tuotteiden, palveluiden tai ratkaisuiden kysyntään positiivisesti. Mutta tapa toimia onkin sitten eri asia.  Tässä muutama asia jotka tulisi huomioida some-viestinnässä.

1) Pelkkä brändi ylläpitää varauksellisuutta
Jos yritys toimii aktiivisesti esimerkiksi Facebookissa pelkästään omalla nimellään, syntyykö Tykkääjien ja yrityksen välille syvällisempää suhdetta? En usko, että syntyy ellei brändi ole jo valmiiksi niin tunnettu ja vahva ettei luottamusta tarvitse myydä. Tämän takia yritysten “some-toimijat” käyttävätkin statuspäivityksissä yms. keskusteluissa omaa nimeään mukana jotta henkilökohtaisuus tulisi paremmin esille. Twitterissä tämä onkin jo helpompi käsitellä, kun voidaan yhdistää yrityksen ja henkilön nimi esim. etunimiyritys -muotoon.

2) Aktiivisuus mahdollisuus ja riski
Passiivinen läsnäolo sosiaalisissa medioissa vähentää yrityksen kiinnostavuutta? Läsnäolo lisää löydettävyyttä, mutta mitä ajatuksia se herättää, jos Facebookin yrityssivua ei päivitetä tai Twitter-tilillä näkyy vain kaksi postausta? Mielestäni se laskee yrityksen ja sen tuotteiden kiinnostavuutta. Siksi on tärkeä miettiä, kannattaako lähteä sosiaaliseen mediaan mukaan yrityksenä vai tyydytäänkö vain seuraamaan mitä yrityksestä puhutaan eri paikoissa. Läsnäolo Facebookissa voidaan varmistaa myös kotisivuille lisättävällä Tykkää -painikkeella. Mikäli aktiivinen toiminta somessa kuitenkin kiinnostaa ja sen katsotaan tukevan yrityksen asiakaskommunikointia, on paikallaan varmistaa riittävät resurssit myös pitkällä aikavälillä sekä hioa strategia jolla pärjätä. Aktiivisuudella aktivoidaan FB-sivun Tykkääjiä tai Twitterfeedin seuraajia, mutta aktiivisuuden pitäisi myös olla pitkäkestoista jotta aitoa vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta syntyy.

3) Toiminta sosiaalisessa mediassa tukee yrityksen muuta viestintää
Aito keskustelu somessa vie osapuolet mennessään, mutta silti se tukee myös mielikuvan rakentamista. Siksi on huomioitava mitä “pelinavauksia” tehdään, mihin kommentoidaan ja miten sekä tärkeintä: Miten osallistutaan yritystä koskevaan negatiiviseen palautteeseen / keskusteluun. Näin varmistetaan yhdenmukainen linja yrityksen muun viestinnän kanssa.

4) Perinteiset mediat vs. sosiaalinen media
Printti, radio ja televisio puoltavat edelleen paikaansa markkinoinnin välineinä. Sosiaalinen media puoltaa paikkaansa uutena aktiivisena välineenä. Mutta silti voidaan todeta, että tällä hetkellä yritys tulee edelleen toimeen ilman sosiaalista mediaa. Yritys tulee varmasti toimeen ilman mainontaa, mutta näkyminen/kuuluminen perinteisissä medioissa on edelleen tehokkain tapa aktivoida suuria massoja ostamaan. Ainoastaan verkkokauppiaat voivat todeta muutakin ja olla oikeutetusti tästä eri mieltä.

Kommentteja ja keskusteluja käyntiin siis!

Missä menemme virtuaalisessa maailmassa?

Tuo joskus hyvinkin käytetty sana VIRTUAALIMAAILMA on mielestäni edelleen sinänsä ajankohtainen asia, koska elämme maailmassa jossa elämme reaalielämää (ainakin) kahdessa ulottuvuudessa: tässä fyysisessä maailmassa jossa syömme, nukumme, käymme töissä, opiskelemme etc. etc. ja sitten on se toinen maailma internetin sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media tuli ja meni?
Elämämme elää muutoksessa. Jatkuvassa. En siksi jaksa myöskään uskoa, että esimerkiksi Facebook olisi varteenotettava “kunnes kuolema erottaa elämänkumppani” sekään. Uusia houkuttelevampia palveluita tulee – ja varmasti menee. Ihmisten tarpeet ja halut muuttuvat.  MUTTA se on pysyvää, että toimimme sosiaalisemmin ja globaalisti emmekä pysty sitä tyydyttämään fyysisellä läsnäololla vaan tietotekniikka ja internet ovat lyöneet läpi toimintatavan, joka vaatii työkaluja “etäsuhteisiin ja -asiointiin”.  Tähän uskon. Toki tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.

Sinänsä sosiaalinen media on ollut läsnä jo vuosikausia, lähes niin kauan kuin internet on ollut olemassa. Vain yhteinen nimittäjä erilaisille palveluille ja välineille on puuttunut.

Virtuaalinen maailma on tänäpäivänä enemmän reaalimaailma kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten. Tänään se on miljoonien ihmisten arkea joka hetki aamukahvista nukkumaan käyntiin saakka. Viimeisenä voi heipata kaverille vielä ennenkuin laittaa pään tyynylle ja aamulla jälleen pirteänä toivottaa “Hyvät huomenet” eikä kukaan pidä sitä outona vaikka kaikki tapahtuu ruudun kautta ja vielä tekstimuotoisena.

Viestiminen elää muutoksessta
Mutta tullakseni tähän päivään, heitän ilmoille kysymyksen: Mikä on seuraava Facebook? Ennustan, että mobiililaitteiden ja esimerkiksi tablet -tietokoneiden kaltaisten laitteiden kautta muuttuu myös kuluttajien viestintätottumukset, aika nopeastikin. Kun nämä laitteet ovat “kaiken kansan” saatavilla ja netin käyttö mobiililaitteilla lähes ilmaista, voidaan puhua seuraavasta isosta mullistuksesta. Ja tämä muutos on jo alkanut. Siitä todisteena iPadin Suomeen tulon saama huomio medioissa. Onkohan se tietotekniikan saralta tämän Joulun hitti? Mene ja tiedä. Mutta miniläppärit, tabletit ja älypuhelimet ovat yleistyneet siinä määrin, että suomalainenkin on huomaamattaan sosiaalistunut niin, että viikko ilman Facebookia pitää mainita kavereille erikseen, kun paluu verkkoon tapahtuu. Tämä kertoo mielestäni asenteellisesta muutoksesta. Kun ei ole äijää tai muijaa näkynyt nurkilla viikkoon, pitää sitä nöyrästi selittää, missä on tullut hengailtua tuo aika.

Miten markkinat hyödyntävät tämän kaiken?
On ollut mielenkiintoista seurata miten markkinointi on elänyt tämän muutoksen mukana. Kuluttajien näkökulmasta katsottuna sähköposteissa epäonnistuttiin, kun tekniikka mahdollisti tehokkaan massamarkkinoinnin ja roskapostit täyttivät ja täyttävät edelleen sähköpostilaatikoita eikä lainsäätäjät pysyneet alkuunkaan kehityksen kyydissä. Tekstiviestien osalta tätä ei tapahtunut monestakin syystä, onneksi. Mutta miten sosiaalisen median eri edustajat onnistuvat tai epäonnistuvat mainonnan kanssa. Onko riski, että Twitter-feediini alkaa tulemaan minulle kohdistettua (mainos)viestiä jonka linkki johtaa roskapostittajan sivuille tai pahimmillaan linkki sisältää reitin virustartuntaan ja koneestani tulee roskapostin edelleenlähettäjä? Tätä olen välillä miettinyt ja joku viisaampi saisi asiaa minulle valaista – kiitos jo etukääteen. Entä miten Facebookissa tai LinkedInissä onnistutaan välttämään nämä asiat? Kokemukseni kun on, että hakkerit ja roskapostittajat kehittävät uusia ja taas uusia keinoja ohittaa esteitä joita heidän tielleen asetetaan. Ja massamarkkinoijat pyrkivät kaikin keinoin saamaan viestinsä läpi kohdeasiakkailleen hyödyntäen em. toimijoiden uraauurtavaa työtä.