Homma jatkuu

Olen julkaissutt tätä blogia jokusen vuoden enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Mukavaa on ollut joskin myös työlästä aika ajoin, kun on täytynyt töitäkin tehdä. Mutta sellaistahan elämä on – minkäs teet.

Olen blogannut ja vlogannut 2015 syksystä lähtien Myyntivoimaa -blogisivustolla ja nyt on tullut hetki laittaa Markkinointia ja Hulabaloota -blogi sulki. Sen verran on tullut tehtyä markkinointia ja elämä on sitä kautta yhtä hulabaloota, että valintoja  on tehtävä. MUTTA!!! Toivotan kaikki tämän blogin seuraajat ja vierailijat erittäin tervetulleiksi seuraani Myyntivoiman blogisivustolle! Ja seuraksi saatte muitakin kollegoitani joten matka jatkuu aina vaan paremmassa seurassa.

Kiitos ja kumarrus kaikille!

 

Jari
Bloggaaja omasta armosta

 

 

Mainokset

Palveluprosessin digitalisointi

Jotta kauppa käy

Verkossa tehdään kauppaa 24/7. Miksi suomalaiset yritykset hyödyntävät tätä mahdollisuutta heikosti? Syitä on monia ja haluaisinkin osaltani auttaa kivijalkakauppiaita, tukkureita ja muita kappaletavaran myyjiä pääsemään kiinni miksi internet tuo tehokkaan ratkaisun palvella asiakkaita. Tämä siksi, että vain 17 % yrityksistä hyödyntää verkkoa eli 83 % tekee asioita perinteisemmillä keinoilla ja uskon, että isoin syy on tiedon puute ja huonot kokemukset. Tiedon puute siitä miten toimia ja huonot kokemukset yleensä IT-palveluista – ei digitalisesta markkinoinnista ja tiedonkulusta.

 

Systemaattisuus helpottaa elämää

Prosessoimalla oman palveluliiketoimintansa saa yritys mallin jolla se voi kehittää toimintaansa ja rakentaa mahdollisimman positiivisen asiakaskokemuksen. Näin ostoprosessin eri vaiheet ovat selkeästi eriteltyjä, joka näkyy asiakkaalle:

1) Etsityn tuotteen / tuotteiden helppona löydettävyytenä

2) Ostamisen helppoutena

3) Toimitusnopeutena

4) Ostamisen eri vaiheiden läpinäkyvyytenä

 

Se mitä mittaat, sitä voit kehittää

Monitorointi, mittaaminen ja analysointi ovat olennainen osa toiminnan kehittämistä. Jotta saamme asiakaskokemuksesta kerta toisensa jälkeen positiivisen elämyksen, on tärkeää kehittää oikeita asioita. Niitä asioita jotka olennaisesti vaikuttavat parempaan ostokokemukseen. Tähänkin vaikuttaa olennaisesti miten olemme onnistuneet ”palastelemaan” palveluliiketoimintamme eri osa-alueiksi. Pieniä kokonaisuuksia kun on helpompi hallita.

 

Miten liikkeelle?

Jos olet päättänyt viedä yrityksesi paremmin tavoitettavaksi verkossa, helpottaa tuotteidesi saatavuutta sekä kasvattaa myyntiä, kannattaa ensin pysähtyä miettimään tavoitteita digitalisoinnille, mitä se vaatii itseltäsi ja yritykseltäsi sekä paljonko olet valmis panostamaan resursseja siihen. Vasta tämän jälkeen kannattaa edetä seuraavalle tasolle tutkimaan palveluliiketoimintasi osa-alueita, asiakkaan toimintaa jne.

Kiinnostaako aihe ja haluaisit kuulla lisää? Ota yhteyttä oheisella lomakkeella.

 

 

Markkinoinnin tehokkaat välineet

Digitaalisessa markkinoinnissa kaikki ajatus lähtee ostajasta: Mikä on hänen tapansa hankkia tietoa ostopäätöksen tueksi, miten se yhdistyy itse ostamiseen ja minkälaisia prosesseja hänellä on?some-markkinointi

Ostokäyttäytymisessä suurin muutos on ollut tiedon hakemisessa. Kun ennen tieto saatiin mainoksista, on tämän päivän asiakas verkossa. Hän etsii tietoa hakukoneista, verkkokaupoista sekä sosiaalisen median palveluista. Siksi on tärkeää, että markkinointi on monipuolista ja tähän tarkoitukseen digimarkkinointi tehokkainta. Esittelen tässä artikkelissa kuusi palvelua joilla on helppoa parantaa löydettävyyttä verkossa.

 

Facebook

Sosiaalisen median ehdoton ykkönen on Facebook. Noin 40 % suomalaisista on siellä ja esimerkiksi sama osuus amerikkalaisista käyttää Facebookia päivittäin (Harto Pönkä, 2014). Yhteisöpalveluna se toimii tehokkaasti niin suosittelu- kuin mainontakanavana.

Youtube
Videojakopalveluiden ykkönen on Youtube. Se on kasvattanut suosiotaan voimakkaasti vloggaajien sekä yritysten markkinoinnin työkaluna. Suomalaisia käyttäjiä palvelulla on n. 1 970 000 (Purot.net). Videomarkkinoinnin suosion kasvun takana on sisällön tuotannon kustannustehokkuus, monipuoliset hyödyntämismahdollisuudet sekä videoiden kiinnostavuus erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa.

LinkedIn
Yhteisöpalvelujen toinen suosikki on LinkedIn. Se on keskittynyt enemmän toimimaan ammattilaisten ja organisaatioiden kanavana. Siksi sitä käytetään erittäin paljon rekrytoinnissa sekä verkostoitumisessa työn merkeissä. Se tavoittaa lähes 50 % suomalaisista päättäjistä (Jukka Laikari, 2013) joten markkinoinnin välineenä se erittäin varteenotettava vaihtoehto käyttäjämäärä on ollessa pelkästään Suomessa yli 300 000.

Instagram
Kuvajako -palvelu Instagram on lyönyt itsensä läpi Suomessa. Kun vuonna 2013 käyttäjämäärä oli 55 000, on se tällä hetkellä lähes 300 000 (Purot.net). Aktiivikäyttäjien ikähaarukka on laaja joten se soveltuu erittäin hyvin kuluttajamarkkinointiin, mutta myös B2B-yritysten markkinointiviestintään.

Twitter
Mikroblogipalvelu Twitter on noussut Suomessakin suosituksi ja sitä kautta myös yritykset ovat aloittaneet sen hyödyntämisen markkinoinnissa. Maailmanlaajuisesti se tavoittaa yli 200 miljoonaa käyttäjää ja Suomessakin käyttämäärä on yli 500 000, joskin aktiivisia tästä määrästä on noin puolet (Wikipedia).

Pinterest
Alkujaan muodinmaailmassa suosiota saanut Pinterest on levittäytynyt ja sen hyödyntäminen markkinoinnin välineenä on kasvanut tasaisesti joskin täydellistä räjähdystä käyttäjämäärissä saadaan edelleen odottaa. Virallisia lukuja kävijä- tai käyttäjämääristä on vaikea saada, mutta arvioiden mukaan palvelussa on kuukausittain 40 miljoonaa eri kävijää.

Maine ja imago edellä?

Luin Ville Tolvasen blogia ja inspiroiduin Cheek -brändin kehittämisestä. Siinä on tuote nimeltä Cheek, mutta samalla kyseessä on myös henkilöbrändi sanan varsinaisessa merkityksessä.

Henkilöbrändäys on ollut jo pitkään nousussa ja sen merkitystä korostettu niin B2B-yritysten markkinoinnissa kuin onnistuneen työnhaun takaajana. Jokaisen ammattilaisen niin yrittäjän, palkkatyötä tekevän kuin työtä etsivän olisi brändättävä itsensä? Jossain määrin jokaisen pitäisi miettiä millaista mielikuvaa haluaa kanssaihmisille itsestään välittää – on kyseessä sitten perus duunari, asiantuntija, esimiesasemassa oleva tai organisaation johtaja.

Brändi syntyy mielikuvista. Imago syntyy mielikuvista. Maine syntyy mielipiteistä. Näen asian niin, että julkinen henkilö rakentaa brändiään sekä varjelee mainettaan (tai ainakin pitäisi). Yritys antaa lupauksia, luo suunnitelmallisesti oikeaa mielikuvaa sekä pyrkii näin kasvattamaan arvoaan asiakkaan silmissä. Henkilö – ammattilainen, asiantuntija, osaaja – millä nimellä ikinä kutsummekin on ennemmin maineensa vanki kuin luomassa oikeaa mielikuvaa jolla varmistassa näin leivän saantiaan. Siksi henkilöbrändäys -sana ohjaa meitä helposti väärään suuntaan. Ennemmin pitäisi miettiä asiaa maineen ja imagon kautta. ”Hyvä kello kauas kuuluu, huono vielä pidemmälle” sanoo vanha kansa. Ja niin se on myös asiantuntijan ja ammattilaisen tekemisessä. Kun maine ja imago pysyvät kunnossa, voi tästä syntyä ”henkilöbrändi” tai kiinnostava ja haluttu osaaja josta yritykset kilpailevat. Vai mitä mieltä olette?

Blogia ja verkkosivua

Päivitin tämän blogisivuston ilmettä pitkästä aikaa. Ilmeisesti salasanani on vahva, koska Markkinointi & Mainonta -lehden jutussa mainittua haittaohjelman tekemää sotkua ei ollut havaittavissa. Yllättävää sinänsä, että suositun blogialustan tietoturva pettää näinkin.

Päivityksestä innostuneena freesasin myös verkkosivujeni ilmettä. Jos tänne blogiin sai näppärästi vaihdettua sivupohjan teeman, oli verkkosivujen osalta tehtävä töitä hieman enemmän. Samalla tuli toki mietittyä verkkosivujen ja blogisivuston tarkoitusta. Sisältö muuttui verkkosivuilla ja päivittämisen tarve harveni entisestään, todennäköisesti.

Myyjä on osa kokonaisratkaisua

B2B myyjän rooli on muuttunut

Digitaalisen tiedonhallinnan kautta tiedon hankkiminen ja vaihtoehtojen vertailu ovat helpottuneet siinä määrin, että asiakas monessa tapauksessa etsii sopivat ratkaisut, vertailee, kilpailuttaa ja tekee valinnat itsenäisesti. Mihin tässä enään myyjää tarvitaan?

No myymään tietenkin. Mutta unohdetaan tässä kohdin tuote-esittely ja keskitytään olennaiseen eli asiakkaan tarpeiden löytämiseen ja juuri oikean ratkaisun tarjoamiseen asiakkaan tarpeisiin. Miksi? Koska asiakas tarvitsee kuitenkin monesti tuekseen asiantuntijan, joka osaa löytää asiakkaan todelliset tarpeet, niihin ratkaisun sekä varmistamaan pitkällä jänteellä ratkaisun toimivuuden. Eli myyjänkin on tuotava lisäarvoa, ei lisätietoa. Tietoa etsitään – Tarve on löydettävä.

Mutta tämän päivän kysymys onkin: Miten myyjä pääsee asiakkaan ostoprosessiin mukaan, kun tiedonhankinta on jo käynnissä?

 

 

Hyvä myyjä on osa kokonaisratkaisua14050498_s

Tietoa etsitään vain silloin, kun sitä ei ole – näin uskon. Eli tällöin myyjän kannattaa olla tarjoamassa tietoa ja houkutella potentiaaliset asiakkaat tiedon äärelle, eikö vaan? Tässä kohdin astuu kuvaan sisältömarkkinointi ja myyjän asiantuntijuus. Asiakashan ostaa tuotteen ja palvelun lisäksi myyjän kykyä auttaa pulmatilanteissa eli taitoa löytää asiakkaan tarpeet. Toisaalta asiantunteva yritys on vakuuttava ja todennäköisemmin tarjoaa aidosti toimivaa ratkaisua – mainekin jo velvoittaa siihen. Näin ollen samalla, kun asiakas tyydyttää tarpeensa ostamalla tuotteen ja palvelun, ostaa hän samalla kumppanuuden ja asiantuntijuutta myöhempiä tarpeitaan varten. Joten myyjä on osa kokonaisratkaisua, joka auttaa nyt sekä tulevaisuudessa. Näin myös asiakasyritys sitoutuu kumppanuuteen.

Lisää myyntiä myymälämainonnalla

Kivijalkakaupat, kahvilat, ravintolat ja monet muut myymälä- ja asiakastilaa käyttävät yritykset miettivät tänä päivänä ankarasti miten kasvattaa myyntiä. Aina vastaus ei ole mainonnan lisäämisessä, jos jo nyt mainosbudjetit on monella tapissa.

Hyvän, asiakaslähtöisen myymälämyynnin ja asiakaspalvelun lisäksi myymälämainonnalla on suuri merkitys asiakkaan ostokäyttäytymiselle. Miettikääpä esimerkiksi kahvilaa jossa on useita vaihtoehtoja niin kahvivalikoimassa kuin leivonnaisissa. Tai urheiluliikettä. Tai kodin elektroniikkamyymälää. Tai pankkia. Kaikissa on mahdollisuuksia tehdä lisämyyntiä. Mutta miten saamme asiakkaan tekemään sitä?

Katso 5 vinkkiäni myymälämainonnan hyödyntämisestä

 

Digibarometri 2014 herättää ajattelemaan

Tuore kansainvälinen Digibarometri 2014 kerto0 toki monia hyviä asioita, mutta valitettavasti se antaa meille suomalaisille myös paljon ajateltavaa. Digitalisoituminen on osaltamme pahasti jäljessä vallitsevaan mielikuvaan verrattuna. Nyt on herätyksen paikka!

Hyvä suoritus Suomelta?
Kokonaisuutta tarkasteltaessa olemme hyvällä tasolla ja tämän pohjalta voisi kuvitella, että sijalla kolme ei ole hätää. Totuus on kuitenkin toinen: Edellytyksiä on vaikka mihin niin yrityten, kansalaisten ja julkisentoiminnan saralla, mutta käyttö onkin sitten aivan toinen juttu. Meillä on kokonaisuudessaa parhaimmat edellytykset digitaalisuuden hyödyntämiseen, MUTTA digitaalisuuden käytössä olemme julkisella puolella sijalla seitsemän. Yritysten osalta käytön tilanne on dramaattisesti eri: Suomi löytyy vasta sijalta 17! Jostain syystä edellytyksiä ei joko arvosteta, nähdä mahdollisuutena tai jostain muusta kumman syystä  yritykset jättävät ne hyödyntämättä.

Kehitys kehittyy, mutta hitaasti
Kuten aiemmin tuli esille, meillä on edellytykset olemassa, mutta jostain syystä hyödyntäminen on jäänyt jälkeen. Onko kyse asenteista? Esimerkiksi yrityksien pilvipalveluiden käyttö on suhteessa pientä verrattuna ykköseen, Iso-Britanniaan, jossa yrityksistä 43,9 % hyödyntää  pilvipalvelusopimuksia . Suomessa vastaava luku on vain 4,3 %. Tämä toki kuulostaa jotenkin oudolta yhtälöltä, mutta toisaalta se kertoo palon asenteistamme ulkoistettuja palveluja kohtaan.

Miten tästä eteenpäin?
Nyt meillä on faktatietoa käytössä. Peiliin on katsottu. Mutta miten saadaan erityisesti yritysten osalta edellytysten hyödyntämistä parannettua. Miten digitalisoituminen etenee tämän jälkeen ja mistä vauhtia kehitykseen? Miten tuetaan ja mistä saadaan tukea yritysten digiympäristöjen, -työkalujen ja -välineiden kehittämiseen?

Ja isoimpana kysymyksenä on mielestäni asennemuutoksen aikaansaaminen erityisesti pk-yrityksissä.

Miten kauppias digitalisoi markkinointiaan?

Opiskeluaikana törmäsin visuaaliseen tekstisuunnitteluun, joka tarkoitti tussilla tyylittelyä esim. myymälätilan eri julisteissa. Tuolloin ajat olivat toiset – digitaalinen sisällöntuotanto ja -välineet olivat vasta tulossa. Miten maailma tuosta 90-luvun ajasta on sitten muuttunut? Paljon! Tässä muutama ajatus kivijalkakauppiaan markkinoinnin muutoksesta.

Verkkomarkkinointi
Moni muistaa varmasti banneri-mainokset joita jaettiin ja vaihdettiin sivustoilla. Silloin ne eivät vielä saaneet suurta suosiota, koska koko ala oli vielä nuorta ja tottumukset niin kuluttajilla kuin mainostajilla painottui perinteisiin medioihin. Sitten tuli Google ja loppuhan on historiaa. Hakukoneet, sosiaalinen media ym. digitaalisen markkinoinnin kanavat ovat tulleet jäädäkseen. Tämä on mullistanut koko alan ja toisaalta luonut valtavat mahdollisuudet kivijalkakauppiaille.

Myymälämainonta
Julisteet ja kyltit korvaantuvat erilaisilla näytöillä. Tussit vaihtuvat näppäimistöihin. Asiakkaan ohjaaminen myymälätiloissa oikeisiin paikkoihin helpottuu. Palvelu monipuolistuu. Tässä muutamia faktoja sekä väittämiä tulevasta myymälämainonnan saralla.

WP_20140206_003

Esimerkiksi perinteinen A-teline on korvattu
tällaisella digitaalisella mainosnäytöllä, jonka
sisältö voidaan tehdä ennakkoon ja ajastaa
näkymään halluttuna ajankohtana.

Verkkokaupalla parempaa palvelua
Yhdensuuntainen mainonta on ”so last season”. Tänä päivänä ostaja etsii tietoa. Ja kun hän etsii tuotetta tai palvelua sekä mistä sen hankkia, on paikallisella kauppiaalla ”tuhannen taalan paikka” olla tässä prosessissa läsnä yhtenä vaihtoehtona. Asiakas on valmis hakemaan tuotteen läheltä, jos hänellä on tieto saatavuudesta sekä hinnasta. Tästä hyvänä esimerkkinä joululahjaksi tilaamani paketti, jonka löysin valtakunnallisen ketjun verkkokaupasta ja noudin tuotteen oman paikkakunnan liikkeestä. Vielä parempi toki olisi ollut se, jos verkkokauppa olisi ollut paikallisen kauppiaan oma. Mutta tärkein huomio: Kasvava verkkokauppa ei ole uhka vaan mahdollisuus parantaa liikkeen palvelua.

Ainoa, mikä on pysyvää, on muutos.

Joten kauppiaankin näkökulmasta on perusteltua tarttua kiinni muutoksen tuomiin mahdollisuuksiin ja varmistaa näin kilpailukyky myös jatkossa.

Palveleeko valmis konsepti asiakasta vai asiakas konseptia?

AsiakastyytyväisyysAsiakas menee nimeltä mainitsemattomalla huoltoasemalle tankkaamaan ja syömään lounaan seisovasta pöydästä. Näin hän on tehnyt jo useamman vuoden ajan työreissuilla ympäri Suomen. Miksi?

1) Asiointi on helppoa ja tuntuu turvalliselta, kun tietää mitä saa ja mihin hintaan ollaan sitten missäpäin Suomea tahansa
2) Huoltoasema oli sopivasti matkan varrella joten sinne oli helppo poiketa
3) Aina ei tee mieli seisovan pöydän antimia, mutta vaihtoehtoja löytyy samasta paikasta ja suunnitella voi jo automatkalla mitä syö

Tässä yksi esimerkki konseptoinnista ja sen tuomista asiakashyödyistä. Miten paljon asiakas saisi höytyä, jos jokaisella toimipisteellä olisi poikkeavat palvelut ja toiminnot? Väitän, että huomattavasti vähemmän. Ja miten se vaikuttaisikaan koko huoltoasema-ketjun toimintaan?

Miten konseptointia hyödynnetään pk-yrityksessä?

Moni yritys kehittää palveluitaan, mutta kuinka moni tekee sitä aidosti asiakaslähtöisesti ja dokumentoiden eri vaiheet ja osa-alueet? Uskallan sanoa, että mitä pienempi yritys, sitä vähemmän mietitään palvelun suunnitelmallista kehittämistä. Yleensä riittää, että asiakas antaa palautteen ja sitten joko laitetaan nokka sykkyrään tai muutetaan palvelua sen verran kuin yksittäiset asiakkaat ohjaavat sitä tekemään. Voisiko suunntelmallisempi toimintatapa tuoda kilpailuetua?

Palvelun konseptointi auttaa monesti kaupallistamisvaiheessa, mutta vähintään yhtä iso merkitys sillä on palvelun kehittämisessä. Kun tiedämme missä vaiheessa asiakkaan ostoprosessia homma tökkää tai mistä palvelun osa-alueesta saamme minkäkinlaista palautetta, on meidän helpompi kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin. Siksi esimerkiksi koko myyntiprosessin konseptointi on ensiarvoisen tärkeää yrityksen toiminnan kehittämisessä. Se voi sisältää esimerkiksi markkinoinnin, asiakashankinnan, jälkimarkkinoinnin, asiakkuuden kehittämisen jne. Tällöin yrityksellä on mahdollisuus kohdentaa resursseja oikeisiin asioihin.

Konseptoinnin hyödyt asiakkaalle

Hyvin hiottu konsepti näkyy asiakkaalle monella tapaa: Esimerkiksi ostamisen helppous, turvallisuuden tunteen kasvu, aina oikea ratkaisu kulloiseenkin tarpeeseen jne. Tämän takia asiakas ostaa aina uudelleen.

Yrityksen epäselvä toimintatapa, huonot asiakaskokemukset, myyjän ammattitaidottomuus ym. negatiivinen ”häröily” ostoprosessin aikana ovat esimerkkejä tekijöistä jotka aiheuttavat epävarmuutta ja suorastaan turhautumista, joka vuorostaan ei ohjaa asiakasta ostamaan uudelleen. Päinvastoin.

Lopuksi on syytä todeta, että ei niin pientä tai vähäpätöistä palvelua olekaan etteikö sitä kannata konseptoida. Tällä tavalla on parhaimmat mahdollisuudet varmistaa hyvät asiakaskokemukset ja toisaalta tehokkaat toimintatavat yritysten palveluliiketoimintojen kehittämisessä.

Ja näin konsepti palvelee asiakasta ja asiakas konseptia.